Näytetään tekstit, joissa on tunniste Eva Blomin koulu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Eva Blomin koulu. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 7. kesäkuuta 2026

Eva Blomin koulu herää henkiin!

Totta se on! Eva Blomin vanha koulurakennus  Kokkolan Neristanissa, vanhassa kaupungissa, on kokemassa uudelleensyntymisen ihmeen!

Tuo vuosia monen kokkolalaisen harmituksena rähjäisessä kunnossa ollut pieni talo Härnösandinkadulla on saanut vanhuudenpäivillään osakseen uudet omistajat. Ja nyt tapahtuu!

Koko pihapiiri on kokenut jo melkoisen muodonmuutoksen. Katsokaas, laitan tähän kuvan ensin vuodelta 2011 ja sitten perään nykynäkymän!




Ja mikä kiinnostavinta; kun  tarkoituksellisesti lähdin silmäilemään rakennusta, löytyikin talon ikkunasta qr-koodi, jossa kehotettiin kurkistamaan Instagramiin:pirtua.ja.pellavaa_evablom

Joten...Eva Blomin koulu oli siis Kokkolan ensimmäinen yksityinen koulutalo 1800-luvulla. Koulun perusti aikoinaan merimiehen tytär, Eva Blom. Myös hänen sisarensa oli mukana opettamassa. Eva oli saanut oppia Ruotsista työskennellessään siellä kamarineitona. 

Rakennus on nykyisin suojeltu ja se on ollut pitkään todella rähjäinen, joten tämä henkiinjäämistaistelu on taidettu aloittaa viimeisellä mahdollisella hetkellä. 


Toki paljon on vielä keskeneräistä, mutta yleisilme etenkin pihapiiristä on  jo siisti. Piha on tasoitettu ja sinne on jo kylvetty ruoho. Pihan portaiden edustalla ollut kookas kuusipuu on luvalla saatu otettua pois, mutta pihan reunassa ollut tammi on säästetty ja se istuukin tosi hyvin uuteen miljööseen.
 

Instagramista luen, että pihapiiri on ollut aikoinaan Kokkolan kauneimpia kukkaistutuksineen. Kenties taas pian! 


Taloon on jo uusittu kattoa, laitettu homeenestoa ja raivattu sisustaa, missä lienee ollut melkoinen työ. 



Myös ikkunat on uusittu. Ne olivatkin kamalassa kunnossa, koska niitä oli rikottu. Ihanasti ikkunanpielukset ovat saaneet jo kukkaistutuksia. 



Mitäs pidätte muutoksesta? Pian, kun ruoho pääsee kunnolla kasvamaan, miljöö muuttuu paljon edukseen. 



Työtä talossa tullee riittämään vielä pitkäksi aikaa, mutta iloitaanpa nyt siitä, että koulu saadaan pysymään pystyssä, oli sen käyttötarkoitus tulevaisuudessa mikä hyvänsä. Uskoakseni siitä tulee jonkun koti!



Jään innolla seuraamaan kunnostustöiden etenemistä!


torstai 28. heinäkuuta 2011

Eva Blomin koulu

Eilisen postauksen innoittamana kurkkaamme tänään tarkemmin Härnösandinkadulle, jossa nököttää pieni, punainen ja melkoisen ränsistynyt talopahanen. Jotenkin säälittävän suloisen näköinen muiden isompien ja huoliteltujen talojen keskellä... Härnösandinkadun aikaisempi nimi oli Puutarhakatu, mutta kadun nimi on  muutettu Kokkolan  erään ystävyyskaupungin, Härnösandin mukaan..




Tätä merimiestaloa voidaan sanoa Kokkolan ensimmäiseksi yksityiseksi koulutaloksi. 1800-luvulla kansakoulutoiminta ei ollut vielä kovin virallisesti järjestäytynyttä, niinpä koulua sai pitää kuka tahtoi...


Eva Blom oli merimiehen tytär. Hän asui nuorena useita vuosia Ruotsissa, Tukholmassa. Siellä asuessaan hän työskenteli merikapteenin perheessä eräänlaisena kamarineitona ja sai oppinsa "pensiuunissa." Evan emäntä oli tiukka, sen sai kamarineito tuta useamman kerran.  Joka tapauksessa tästä työkokemuksesta oli se hyöty, että Eva Blom oppi  sekä lukemisen että laskemisen taidot.



Kun Eva Blom palasi takaisin Kokkolaan  vuoden 1850 vaiheilla,  häntä pyydettiin koulunpitoon taitojensa vuoksi. Eva opettikin koulussaan sekä tyttöjä että poikia, lähinnä merimiesten lapsia.



Opetus ei suinkaan ollut ilmaista, mutta rahan lisäksi maksaa voitiin esimerkiksi voilla, perunakapoilla tai jauhoilla. Koulutalo oli hyvin pieni. Aluksi lapset istuivat lattialla oppimassa lukemisen alkeita. Kun he vähän edistyivät, he pääsivät polvilleen ja pisimmälle edenneet saivat istua jo penkillä. Motivaatio oli varmaan kova päästä istumaan... Lukemisen ja kirjoittamisen alkeiden lisäksi koulussa opetettiin hieman laskemistakin.


Valokuvat, joissa pukeutuneita henkilöhahmoja, ovat "Tapulikaupungin tapahtumia" - nimisestä Kokkolan Vanhan kaupungin kierrokselta!






































Lähteet: Annikki Wiirilinna: Kun oppi- ja kansakoulut syntyivät. Keskipohjanmaa-lehti 18.4.1970.

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Tapulikaupungin tapahtumia

Viikko takaperin innostuin lähtemään "Tapulikaupungin tapahtumia"-kierrokselle. Tapahtuma on Kokkolan Matkailuoppaiden historiallinen kavalkadi. Esityksen kesto oli 1,5 tuntia ja siinä kierrettiin Vanhan kaupungin keskeisimpiä rakennuksia Piikatyttö Amandan johdolla. Osassa kohteista oli talon asukkaaksi ajan henkeen pukeutunut ihminen kertomassa oman aikakautensa tärkeimmistä tapahtumista.

Kokkolan kaupunki sai tapulikaupunkioikeudet vuonna 1765.Se antoi vapaat kädet matkata ulkomaita myöten kauppaamaan tervaa ja muita tuotteita, joita aikaisemmin oli voitu myydä vain lähemmäksi, kuten Turkuun ja Tukholmaan.

Valitettavasti ilta oli itselleni kiireinen ja jouduin jättämään Roosin talon ja Museokorttelin esitykset väliin. Kuvat toki mukana niistäkin kohteista. 

 1. Piikatyttö Amanda ja Anders Donner Raatihuoneen aukiolla.  Donner on matkalla Raatihuoneeseen. Menomatkalla hän kertoi meille Raatihuoneesta.


Raatihuone oli Kokkolan ensimminen kivirakenteinen talo.




 2. Piikatyttö Amanda lähtee johtamaan meitä Kokkolan Vanhan kaupungin kierrokselle eli Neristaniin Isokatua pitkin. Amanda eläytyi hieniosti rooliinsa koko matkan ajan ja hänellä oli taito mukauttaa puhettaan eteen tulevien tilanteiden mukaan.


Alapuolella olevassa rakennuksessa sijaitsi Kokkolan ensimmäinen kapakka. Sieltä sai ihan oikeaa teetä, mutta toki myös vettä väkevämpää.



3. Piikatyttö Amanda tapaa merimiehen vaimon, rouva Alma Hongellin.Takana Hongellin talo. Alma oli aikansa edistyksellisiä naisia.


 Alma Hongell matkasi miehensä, Merikapteeni Gustav Hongellin mukana tiikkilastia hakemaan.  Mies kuoli matkalla beriberi-tautiin ja Alma joutui luotsaamaan laivan Englannin satamaan.


4.  Kokkolan ja koko Suomen ensimmäisen englantilaisvaikuteisen pientenlastenkoulun johtajatar Beate Pasa`n kertoi, kuinka tärkeää hyvä kuri on koulussa.


5. Piikatyttö Amanda ja rouva  Elisabeth Roos.


 Rouva Elisabeth Roos odottamassa satamaan saapuvaa, silkkilastissa olevaa laivaa. Silkeistä hän ompeluttaisi juhla-asuja  tyttöjensä upeisiin kaksoishäihin.


6. . Piikatyttö Amanda ja kaptenska "Wallin". Rouva Wallin kertoi, kuinka englantilaisten "barkassi"-alus jäi sotasaaliiksi Kokkolaan, kun englantilaiset hyökkäsivät Kokkolaan. Barkassi näkyy taustalla olevassa rakennuksessa.


7. Piikatyttö Amanda ja Eva Blom. Eva odottaa tienlaidalla asioita hoitamaan lähtenyttä kuritonta poikaviikaria ja kertoo samalla ihastuksestaan.


 Eva Blom perusti tähän taloon koulun merimiesten lapsille.



8. Merimiesten vaimot; tytär ja leskiäiti.Tytär ei tiedä, onko hänen miehensä enää elossa merillä ja leskiäiti haaveilee uudesta rakkaudesta.


Merimiesten talot, tunnetaan myös nimellä kappatalot.


 Tässä opettajatar lukee Runebergin runoa. Runon innoittajana oli takana olevan talon asukas Brita Ahlbäck, josta Runeberg sai kipinän Lotta Svärd- aiheeseen. Olisittepa nähneet taustalla lähestyvien , Oulusta jalkapalloturnaukselle tulleiden poikien ilmeet, kun tämä hieno rouva puhutteli heitä kadunkulmassa ja hoki hienostuneella äänellä moneen kertaan "Minä olen opettajatar!"


 9. Maria Tengström Kaupungin kirkon pihassa itkemässä kovia ja tiukkoja aikoja. Marian, os. Chydenius, veli oli kuuluisa mahtimies Anders Chydenius. Hänen puolisonsa oli puolestaan Johan Tengström, opettaja ja hyvä saarnamies, pitäjän apulainen. He asuivat kirkkoa vastapäätä olevassa talossa (kuvassa sininen talo). Nykyisin talossa toimii Lähetyskahvila. Marian ja Johanin poika, Jacob, oli Suomen ensimmäinen arkkipiispa.

10. Roosin talo. Talon rakennutti laivanvarustaja Andreas Roos. Yläkerrassa on 1800-luvulla toiminut yläalkeiskoulu. Nykyisin talo toimii museona.


11. Alkeisopetusta tarjosi pedagogio vuodelta 1696.


12. Museokortteli; Lassanderin talo 1700-luvulta, Näyttelyhalli 1800-luvulta  ja Vohvelikahvila, jossa aikaisemmin toimi leipomo.


 


 Näillekin kierroksille ennättää vielä torstai-iltaisin. Lähtö Mannerheimin aukiolta kello 18.00. Hinta kymmenen euroa yksittäiseltä tallustelijalta!