Suojeluskuntapatsas Vartiolinnan pihassa

                                      

                                      

Tänään kurkataan Kokkolan Vartiolinnan, siis nykyisen kaupunginteatterin, pihapiiriin. Pihaa komistaa uudehko veistos. Suojeluskuntapatsas on nyt reilun vuoden ikäinen, Se edustaa Kokkolan uusimpia patsaita ylväästi Lotta-patsasta vastapäätä.

                                   

Patsaan vihkiäisjuhla järjestettiin 28.6.2020. Juhla alkoi vapaussotien Keski-Pohjanmaan perinneyhdistyksen järjestämänä jumalanpalveluksella Kokkolan kirkossa. Sieltä juhlakulkue Lapin sotilassoittokunnan  johdolla siirtyi Torikatua pitkin Vartiolinnan edustalle, missä varsinainen vihkiäisjuhlakin pidettiin. Patsas luovutettiin tällöin 400-vuotisjuhlavuottaan viettäneelle Kokkolan kaupungille. Tilaisuudessa muun muassa  Kokkolan Lauluveikot esittivät laulut "Kaunehin maa" ja "Suomen laulu". Lisäksi laulettiin yhteislauluna "Maamme"-laulu. 

                                     

                                     

Pronssipatsaan sotapoika seisoo ryhdikkäästi jalustallaan ja viistosti katselee Lotta-patsaan suuntaan, joka sekin on saman taiteilija veistos. Patsaan teetti Vapaussotien Keski-Pohjanmaan perinneyhdistys ry. Se on taiteilijaprofessori Pekka Jylhän taidonnäyte. Patsaan sotilaan katse suuntautuu kohti viereistä Katariinantoria.

                                         

Patsaalla on korkeutta silmämääräisesti arvioiden yli kaksi metriä ja sen kullanpuhuva väri on kiinnostava ja juhlallinen.

Suojeluskuntalaisten vala 1918

Suojeluskunta liittyy keskeisesti vuoden 1918 Kansalaissotaan. Suojeluskunta perustettiin juurikin vuonna 1918. Suojeluskunnan perustamisasetuksissa määriteltiin keskeisinä kriteereinä jäseniksi pääsemisessä vapaaehtoisuus, ikärajan täyttyminen sekä  halu ylläpitää vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä. Ennen asetusta  suojeluskuntiin liittymisen kriteerit olivat vaihdelleet paljonkin paikkakunnasta riippuen. Kaikkia jäseniä yhdistävä tekijä oli  halu taistella Suomen vapauden puolesta. 

                                           

Yllä: Pekka Jylhän Suojeluskuntalainen-patsas Kokkolan kaupunginteatterin edustalla

Koska suojeluskuntaan liittyvät sitoutuivat tilanteen niin vaatiessa sotaan, määriteltiin alaikärajaksi 17 vuotta. Varsinaista yläikärajaa ei ollut, mutta 40 vuotta täyttäneet siirrettiin kannatusjäseniksi tai  myöhemmin perustettuun  suojeluskutareserviin tai veteraaniluokkaan. Nuorille pojille annettiin myös mahdollisiis liittyä poikaosastoihin. 

Liityttäessä suojeluskuntaan, tuli vannoa seuraavanlainen vala:

”Minä lupaan ja vannon taistelevani henkeen ja vereen saakka Suomen itsenäisyyden ja sen laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolesta, kunnes lailliset olot on maassa jälleen palautettu ja lujitettu. Minä vannon pysyväni uskollisena maan lailliselle hallitusmuodolle ja sen tämän mukaisesti valitulle hallitukselle sekä ehdottomasti tottelevani sotilaspäällystöäni. Kaiken tämän lupaan ja vannon Jumalan ja kaiken sen nimessä, mikä on minulle korkeata ja pyhää.”

                                         

Lotta-patsas ja Suojeluskuntalainen - patsas, molemmat saman kuvataiteilijan tekemiä. Taustalla näkyy Kokkolan kaupunginteatteri, joka alkujaan  on keski-Pohjanmaan Suojeluskuntajärjestön  vuonna 1927 rakennuttama  maakunnallinen keskustalo, "Vartiolinna."

Sitoutuminen tehtiin kirjallisesti lomakkeelle:

"Allekirjoittautunut  ilmoittautuu täten XXX suojeluskuntaan jäseneksi ja vakuutan kunniasanallani, etten  ole kuulunut niin kutsuttuun työväen järjestys- eli punakaartiin tahi  tätä liikettä kannattanut enkä muullakaan  tavalla ottanut osaa vehkeilyyn maan eduskuntaa ja hallitusta vastaan; sitoudun myös vaadittaessa vannomaan sotilasvalan. 

__________XXX______________päivänä ____XXX________kuuta 1918

Nimi:XXX

Syntymävuosi, -kuukausi ja -päivä:XXX

Ammatti:XXX

Asuntopaikka:XXX

Kenen suositus:XXX

Perhesuhteet:XXX

                                       

LÄHTEET:

Jäsenyyskriteerit ja  sosiaalinen kerrostuneisuus. Suojeluskunnat ja Lotta Svärd. [https://perinne.fi/suojeluskuntajaerjestoe/organisaatio-ja-jasenet/jasenyyskriteerit-ja-luokkatausta/] Luettu 7.3.2021. 

Sata vuotta sitten perustettiin hurjapäinen ryhmä - näin toimivat valkoisten erikoisjoukot talvella 1918. [https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005558231.html] Luettu 28.02.2021.

Vartiolinnan pihapiirissä

Edellisessä postauksessa kurkistimme Kokkolan Kaupunginteatteriin. Kyseinen rakennus suorastaan huokuu historiaa, joten tämänkertainen teksti jatkaa saman rakennuksen pihapiirissä.

Teatterirakennuksen piha-alue on melko iso. Kun pääoven ja portaikon edustasta kävelee kulman taakse, sieltä löytyy monenlaista esineistöä...

Ensimmäisenä vastaan tulee tykkejä. Historiaa vähemmän tuntevalle voi olla kummeksuttavaa, että teatterin ympäristössä niitä on useampiakin.

Menneisyys selittää kuitenkin kaiken! Alunperin kyseinen teatterirakennus rakennettiin nimittäin suojeluskuntataloksi Keski-Pohjanmaan Suojeluskuntajärjestön toimesta vuonna 1927. Suojeluskunnan keskustalo sai nimekseen Vartiolinna.

Suojeluskuntajärjestö toimi Suomessa vuosina 1918-1944. Se oli vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti.

Kolumäen itärinteessä sijaitseva, arkkitehti Ole Gripenbergin suunnittelema klassinen linna on kolmikerroksinen. Kellarin länsipäädyssä on tykki- ja autovajoja sekä pistooliampumarata, joka vuonna 1948 muutettiin kansanhuoltotoimistoksi.Vuonna 1927 valmistunut Vartiolinna oli ensimmäinen julkinen rakennus Kokkolassa , johon on asennettu keskuslämmitys.

Jatkosodan rauhan yhteydessä, kun suojelukunnat ja Lotta-yhdistykset lakkautettiin, niiden omaisuus joutui valtion haltuun. Suojeluskunnat oli  nimittäin lopetettava viimeistään 6.11.44.

 Vartiolinnaa ei ehditty säätiöidä eikä lahjoittaa, joten   rakennus siirtyi 6.11.1944 Suomen valtion omistukseen. Kokkolan kaupunki osti Vartiolinnan  omakseenvuonna 1947. Jonkin aikaa sen jälkeen rakennus toimikin kaupungintalona. Vartiolinnan säätiöiminen oli vain muutamasta päivästä kiinni. Vartiolinnan seinistä on vielä löydettävissä merkkejä vanhoista logoista, sillä rakennus on suojeltu...

                       
 Pihan laidasta löytyy useampia kivipaaseja.

Teatterin edustalta löytyy myös patsas...

Varat patsaaseen on kerätty  Kerttu Peltoniemen johdolla. Patsas esittää ruusua kantavaa lottapukuista "komiaa pohjalaisnaista."Taideteos on kuvanveistäjä Pekka Jylhän tekemä.
Teos julkistettiin 7.9.2008.

Ja kun itse teatterirakennukseen menee, niin löytyyhän sieltkin toisesta kerroksesta huone, joss on aiheeseen liittyvää esineistöä lasivitriiissä...

LÄHTEET:
Lottapatsas paljastettiin Vartiolinnan edustalla.
http://www.pohjanpalo.fi/kokkolan_lyseo.shtml [uettu 3.12.2011]

Suojeluskunnat ja Lotta Svärd. Järjestöjen lakkauttamisesta 50 vuotta.
http://www.porstuakirjastot.fi/files/146/Suojeluskunnat_ja_Lotta_Svard.htm [Luettu 3.12.2011]

Teatteritalo Vartiolinnan historia
http://www.teatteri.kokkola.fi/teatterin-esittely/ (Luettu 3.12.2011]